Näin Esplanadin talot vasta, kun olin ollut tarpeeksi pitkään pois. Yhtenä kesänä ystäväni kuvasi talojen yksityskohtia. Muistan kesän vieläkin siitä. Olen ollut etelähelsinkiläinen 12 vuotta. Sitä ennen olin helsinkiläinen. Enkä nähnyt Espan taloja.

Asuin lähellä rantaa enkä ollut huomannut, että Helsinki on merellä. Että tuulee ja puut kahisevat. Tai sitä, että kaupunki pilkahtaa metsästä ja rajautuu saaristoon - ja on yhtä vihreää puistoa.

En tiennyt miltä tuntuu, kun suomalaiset väistävät kontaktia ja tekevät töitä kaatuakseen kotiin. En miettinyt, miltä tuntuu, kun suomalainen ottaa kontaktia. Haluaisin alkaa nähdä enemmän. 

Miten? Päätin yrittää sulkea pois strategiat, joilla keriytyy sisääpäin, hyvän ja huonon kriteerit, kriteerit. Mennä sellaisia asioita kohti, jotka ovat täällä kaikille.