Taidehalliin kannatti mennä kesäpäivänä jo rakennuksen - ja sen viileyden - takia. Claire Ahon mainoskuvat kertovat siitä, mistä 50- ja 60-luvuilla saattoi unelmoida. Mainosestetiikan lisäksi kuvat ovat ikkunoita aikakausiinsa ja yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Värikuvien ihmiset etäännyttävät siitä, mitä 2000-luvulla olemme tottuneet näkemään mainoksissa. Ja joidenkin kuvien kohdalla pysähtyy miettimään ajattomuutta: vaikea kuvitella, että kuvien ihmiset olisivat koskaan vanhentuneet.
Äiti ja tytär keskustelevat nykyisistä photoshopatuista malleista;
jotkut muistelevat aikaa, joka oli heille vasta hetki sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti